Hoito-ohjeet

Huonekalujen hoito-ohjeet

Huonekalun elinikään voit itse vaikuttaa. Tärkeintä on, että käytät huonekalua siihen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Sivulta löydät neuvoja yleisimpien huonekalumateriaalien hoitoon ja tahranpoistoon, sekä tietoa siitä, millaisia puhdistus- ja hoitoaineita sekä välineitä kannattaa käyttää ja mitä välttää.

Eri materiaaleja hoidetaan eri tavoin. Yhdelle pintamateriaalille sopiva puhdistusaine voi pilata toisen materiaalin, joten on syytä noudattaa hoito-ohjeita. Huonekalujen hoitoon pätee edelleen vanha viisaus, että ahkera ylläpitosiivous neutraaleilla aineilla on parempi kuin shokkihoito vahvoilla pintoja kuluttavilla aineilla.

Huonekaluilla tarkoitetaan sisätiloissa käytettävää irrallista tai kiinteää kalustetta. Huonekalun käytössä on syytä noudattaa seuraavia perusasioita, koska niiden laiminlyönti vähentää tai poistaa myyjän vastuun tuotevirhetapauksissa ja valmistajan vastuun tuotevastuutapauksissa.

1. KÄYTÄ OIKEIN HUONEKALUASI

HUONEKALUN KÄYTTÖ

  • Ota huonekalun käytössä huomioon turvallisuustekijät:
    • Älä käytä tikkaina
    • Älä istu sohvan tai nojatuolin käsinojalla
    • Älä kuormita liikaa
  • Noudata valmistajan erikoisohjeita.
  • Tarkista silloin tällöin, että helat ja ruuvit ovat edelleen hyvin kiristettyjä.
  • Tarkista, että huonekalun jaloissa on suojus, joka on materiaaliltaan käyttötarkoitukseen sopiva.
  • Varmista, että lattiamateriaalisi kestää ilman painaumia huonekalujen jalkojen kuormitukset.
  • Varmista ettei värillinen huonekalu- tai suojausmateriaali jätä jälkiä lattiaan.
  • Kosteudesta pilaantuvalla lattialla käytettävä suojus ei saa imeä vettä.
  • Älä koskaan sijoita huonekalua voimakkaaseen auringonvaloon tai lämmityslaitetta vasten.
  • Sijoita huonekalu huoneeseen siten, että se ei ole kulkureitillä ja etteivät esimerkiksi huoneen aukeavat ovet kolhi sitä.
  • Älä jätä huonekalua ulos.
  • Noudata huonekalun mukana tulleita käyttöohjeita.
  • Kiinnitä erityisesti huomiota mekanismin oikeaan käyttötapaan.

HUONEKALUN HOITO

  • Hoida huonekalua sen materiaaleille ja pintakäsittelylle ominaisella tavalla.
  • Noudata puhdistusaineiden käyttöohjeita.
  • Poista tahrat ja kuivaa kaatunut neste mahdollisimman pian.
  • Kokeile epäilyttävissä tilanteissa puhdistusta aina ensin sellaiseen kohtaan, joka ei ole näkyvällä paikalla. Parasta on aloittaa aina miedoimmalla puhdistusaineella.
  • Puhdista kangas siivousvälineellä painellen, sillä hankaaminen ja harjaaminen tekevät sen nyppyiseksi.
  • Käytä kuumien astioiden ja kynttilöiden alla kuumenemattomia alustoja.
  • Valkoinen kangas ja nahka likaantuvat helposti, likaantuminen ei johdu valmistusvirheestä.
  • Tummassa ja kiiltävässä pinnassa näkyvät helposti pöly ja sormenjäljet.

HUONEKALUJEN YLEISET KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJEET

SOHVAKALUSTEEN KÄYTTÖ

  • Älä koskaan siirrä sohvaa työntämällä sitä lattiaa tai mattoa pitkin, vaan siirrä sohvaa ainoastaan nostamalla rungon alaosasta, ei käsinojasta tai verhoilusta.
  • Kiinnitä erityistä huomiota mekanismien oikeaan käyttötapaan.
  • Kiristä kalusteen jaloissa ja rungossa olevat ruuvit noin kerran vuodessa. Niihin pääset käsiksi kääntämällä kalusteen selälleen lattialle.
  • Tarkista, että sohvakalusteen jalkojen alla käyttämäsi suojat ovat käyttötarkoitukseen sopivat. Tarkista suojien kunto ja pysyvyys säännöllisin väliajoin ja vaihda ne tarvittaessa uusiin.
  • Pöyhi irtoverhoiltuja sohvatyynyjä säännöllisesti, jotta ne säilyttävät muotonsa pidempään.
  • Verhoilumateriaalin pintaan saattaa muodostua pieniä aaltoja tai ryppyjä pehmusteen painumisen tuloksena. Tämä on pehmusteen fysiologinen ominaisuus, ei valmistusvirhe.
  • Verhoilumateriaalin venyminen näkyy selkeimmin isoissa, yhtenäisissä verhoilupinnoissa sekä istuinpaikoissa, joissa istutaan eniten. Venymisessä on myös eroja riippuen nahan tai kankaan laadusta.
  • Jotta verhoilu säilyy pitkään siistinä ja hyväkuntoisena, sitä on hoidettava, puhdistettava ja suojattava säännöllisesti ympäristön vahingoittavalta vaikutukselta. Verhoiltujen huonekalujen viikoittainen puhdistus estää epäpuhtauksien imeytymisen. Epäpuhtaudet voimistavat hankausominaisuuksia ja nopeuttavat siten verhoilupinnan kulumista.

JOUSTINSÄNKYJEN HOITO JA KÄYTTÖ

  • Uuden sängyn saavuttua, painele jousen päällä olevaa pehmustetta avataksesi sisällä olevan solukon ja rikkoaksesi pintajännitteen.
  • Siirrä sänkyä aina nostamalla eikä työntämällä, jotta lattiaan ei jää jälkiä. Lisää sängyn jalkoihin aina huopatassut lattian suojaamiseksi.
  • Kiristä sängyn jaloissa ja rungossa olevat ruuvit säännöllisesti noin kerran vuodessa.
  • Laske uuden moottorisängyn jalkoja ja päätä ylös alas muutamia kertoja, jotta komponentit asettuvat paikalleen.
  • Petauspatjaa ja joustinpatjaa/-sänkyä kannattaa kääntää pituussuunnassa 1-2 kertaa vuodessa, jotta patjaan kohdistuva rasitus ja kuluminen olisi mahdollisimman tasaista.
  • Imuroi sängyn runko. Käyttöönoton jälkeen imurointia suositellaan n. 4-6 viikon välein.
  • Uuden petauspatjan mahdollinen tuoksu häviää, painelemalla patjan pintaa tai rullaamalla petauspatjaa. Tämä aukaisee sisällä olevan solukon.
  • Suosittelemme myös uuden petauspatjan tuulettamista. Jatkossa pese petauspatjan päällynen neljä kertaa vuodessa.
  • Petauspatjan käyttöikää lisää patjansuojan käyttö. Tuuleta petauspatjan suojaa noin kerran kuukaudessa ja pese noin 2-3 kuukauden välein.
  • Jos sänky kastuu, pese lakanat ja petauspatjan pussi. Petauspatjan kastuessa pese se miedolla saippuavedellä ja kuivata huolellisesti. Petauspatjan päällistä sekä suojalakanaa voi pesun jälkeen hiukan venyttää muotoonsa, jolloin ne ovat helpommin puettavissa takaisin kuivumisen jälkeen.
  • Sängyn runko ja pääty on päällystetty huonekalukankaalla. Näitä puhdistettaessa tulee käyttää niille tarkoitettua tuotetta. Voit myös suojata verhoilun halutessasi tekstiilisuojalla.
  • Tyyny kannattaa pestä noin neljä kertaa ja peitto kaksi kertaa vuodessa.
  • Suositeltava käyttöikä tyynyillä on laadusta riippuen noin 1-3 vuotta ja petauspatjalla noin 5-7 vuotta.

SÄILYTYSKALUSTEIDEN, RUOKAPÖYTIEN JA TUOLIEN KÄYTTÖ

  • Kokoa kaluste noudattaen kasausohjeita.
  • Sijoita huonekalu tilaan siten, että se ei ole kulkureitillä ja etteivät esimerkiksi huoneen aukeavat ovet kolhi sitä.
  • Säilytyskalusteet suositellaan aina turvallisuussyistä kiinnitettävän seinään. Erityisesti kapeat ja/tai korkeat hyllyt ja kaapit sekä lipastot on suositeltua kiinnittää seinään seinämateriaalin mukaan valituilla seinäkiinnitystarvikkeilla.
  • Tarkista silloin tällöin, että kalusteen helat ja ruuvit ovat edelleen hyvin kiristettyjä sekä jalat tukevasti paikallaan.
  • Siirrä kalustetta aina nostamalla eikä työntämällä, jotta lattiaan ei jää jälkiä. Lisää huonekalun jalkoihin aina huopatassut lattian suojaamiseksi.
  • Hoida huonekalua sen pintamateriaalin mukaisin ohjein.
  • Viikoittainen nihkeä- tai kosteapyyhintä estää pinttyneiden tahrojen muodostumista. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.

2. ERI MATERIAALIEN HOITO

Huonekalujen hoito-ohjeiden laatimisen lähtökohtana on ollut suosia sellaisia puhdistusaineita ja –menetelmiä, jotka ovat yleisesti tunnettuja. Kaiken perustana asunnon hoidossa on käytettävä puhdistusainevalikoima, jota tulee tarvittaessa täydentää.

Puhdistusaineita on erilaisia pH-arvon suhteen. Useimpiin tilanteisiin sopii kuitenkin neutraali tai heikosti emäksinen puhdistusaine. Tahrojen poistoon tulee olla jotakin liuotetta kuten esimerkiksi mineraalitärpättiä tai denaturoitua spriitä. Niitä saa ostaa rautakaupoista ja huoltoasemilta. Säilytä puhdistusaineet niin, että lapset eivät saa niitä haltuunsa.

Hoito-oppaassa ei mainita aineiden tuotemerkkejä. Puhdistusaineiden kauppanimet ja tietoa niiden käyttöalueesta saat esimerkiksi Teknokemian Tiedotuskeskuksen julkaisuista. Tahrojen poiston osalta on annettu yleiset ohjeet ja tarvittaessa voit käyttää apuna esimerkiksi tekstiilien osalta yksityiskohtaista tahrojenpoistotaulukkoa.

KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ

PUHDISTUSAINEIDEN PH-ARVOT

NEUTRAALI PUHDISTUSAINE
Puhdistusaine, jonka käyttöliuoksen pH on 6-8
EMÄKSINEN PUHDISTUSAINE
Puhdistusaine, jonka käyttöliuoksen pH on 8-14
heikosti emäksisen 8,1-10,0
emäksisen pH 10,1-11,0
vahvasti emäksisen pH on 11,1-14
HAPAN PUHDISTUSAINE
Puhdistusaine, jonka käyttöliuoksen pH on 0-6
heikosti happaman pH on 5,0-5,9
happaman pH on 2,0-4,9
vahvasti happaman pH on 0-1,9

PUHDISTUSMENETELMIÄ

Kuivapyyhintä:
Pyyhi kuivalla pölyä sitovalla siivouspyyhkeellä.
Nihkeäpyyhintä:
Pyyhi esimerkiksi neutraalissa puhdistusaineliuoksessa nihkeytetyllä siivousvälineellä, kuten, siivouspyyhkeellä. Pinta jää kosteaksi ja sen voi kuivata tai antaa kuivua itsestään.
Kosteapyyhintä:
Pyyhi puhdistusaineliuoksessa kostutetulla siivousvälineellä, esimerkiksi siivouspyyhkeellä. Pinta jää kosteaksi ja sen voi kuivata ja antaa kuivua itsestään.
Märkäpyyhintä:
Ainoastaan vettä sietäville pinnoille. Pyyhi puhdistusaineliuokseen kastetulla siivousvälineellä. Pinta jää niin märäksi, että se on kuivattava.

2.1 PUU, PUULEVYT JA VIILUTETUT LEVYT

Huonekaluissa puu on eri muodoissa, esimerkiksi kokopuuna (massiivipuuna) tai viilupintaisena levynä.

Kokopuu turpoaa tai kutistuu helposti. Tasaiset kokopuiset pinnat voivat vinoutua, kaareutua tai lommoutua. Kokopuista huonekalua ei pidä asettaa alttiiksi voimakkaalle lämmön tai kosteuden muutoksille.

Viilu on ohut puulevy, jonka paksuus vaihtelee. Viilulla voidaan päällystää esimerkiksi puu-, kaluste- tai MDF-levyä, joka on kuivausmenetelmällä valmistettua kuitulevyä. Pinnan kestävyys riippuu puun laadusta, pintakäsittelystä, viilun paksuudesta ja sen alla olevasta materiaalista. Käsittelemätön puu likaantuu ja tahraantuu helposti, minkä vuoksi pinnat on yleensä käsitelty joko maalilla, lakalla, öljyllä tai vahalla. Pintaa hoidetaan aina sen käsittelytavan mukaisesti.

KALUSTEPINTA

MAALATTU PINTA

Maalattuihin pintoihin ei saa käyttää alkoholipohjaisia tai klooripitoisia desinfiointiaineita. Desinfiointiin suositellaan vetyperoksidiin ja peretikkahappoon perustuvia desinfiointiaineita.

Maali muodostaa pintaa suojaavan kalvon, joka peittää täysin puun kuvioinnin. Maalipinta saattaa olla kiiltävä, puolikiiltävä tai himmeä. Puun eläminen halkaisee helposti kovan maalipinnan.

HOITO JA SUOJAUS

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.
  • Suojaa kiiltävä pinta ainoastaan silloin tällöin ohuelti kalustevahalla.

TAHROJEN POISTO

  • Kaikille tahroille ensin laimentamaton neutraali pesuneste.
  • Poista väritahrat ja veteen liukenemattomat tahrat mineraalitärpätillä tai denaturoidulla spriillä, lopuksi kosteapyyhintä ja kuivaus.

MUISTA VAROA

  • Hankaavia siivousvälineitä ja – aineita.
  • Himmeän pinnan voimakasta hankausta, sillä pinta alkaa helposti kiiltää.
  • Vahvasti emäksisiä ja happamia puhdistusaineita.
  • Voimakkaita liuottimia, kuten asetonia ja tinneriä.
  • Värjääviä nesteitä.
  • Runsasta veden käyttöä ja pitkäaikaista nesteen vaikutusta.
  • Kuumia esineitä tai kuumaa vettä.

LAKATTU PINTA

Lakka on läpinäkyvän kalvon muodostava pintakäsittelyaine, jonka kiiltoaste vaihtelee. Lakatussa pinnassa pienet kulumat eivät näy yhtä selvästi kuin maalipinnassa. Ennen lakkausta puupinta voidaan petsata. Petsauksella saadaan puun syyt kauniimmin esille, sopivampi värisävy tai erilaisia tummuusasteita.

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä (esim. astianpesuaineliuos) kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.
  • Pidä kemikaalien vaikutusaika mahdollisimman pienenä.
  • Himmeät ja puolihimmeät pinnat ovat arimmat. Vältä hankausta, sillä ne alkavat helposti kiiltää.
  • Kaikille tahroille ensin laimentamaton neutraali pesuneste.
  • Poista väritahrat ja veteen liukenemattomat tahrat mineraalitärpätillä tai denaturoidulla spriillä, lopuksi kosteapyyhintä ja kuivaus.
  • Hankaa kalustevahalla varovasti erittäin pahoja tahroja samoin kuin kuumuuden ja kosteuden jättämiä jälkiä.
  • Hankaavia siivousvälineitä ja -aineita.
  • Pinnan epätasainen mekaaninen rasitus johtaa usein epätasaiseen kiiltoon.
  • Vahvasti emäksisiä sekä happamia puhdistusaineita.
  • Voimakkaita liuottimia, kuten asetonia ja tinneriä.
  • Vahojen käyttöä, koska niiden poistaminen tarvittaessa saattaa aiheuttaa vaikeuksia.
  • Kuumia esineitä tai kuumaa vettä.
  • Runsasta veden käyttöä ja pitkäaikaista nesteen vaikutusta.
  • Korvaa pinnoille asetettavien laitteiden kuminastat huopanastoilla tai muulla värjäämättömällä materiaalilla.

ÖLJYTTY PINTA

Käsittelemätön puupinta voidaan öljytä. öljy tasoittaa ja syventää puun väriä ja lisää sen kosteudenkestoa. öljykäsitelty pinta kestää rajoitetusti alkoholia, nesteitä ja lämpöä.

  • Kuiva- tai nihkeäpyyhintä siivouspyyhkeellä.
  • Öljyä puupinta muutama kerta vuodessa esimerkiksi kalusteöljyllä. öljy hierotaan puhtaaseen ja kuivaan puupintaan voimakkain pyörittävin liikkein. öljyä levitetään niin moneen otteeseen kuin puu pystyy sitä imemään. Hankaa ylimääräinen öljy pois pinnan kuivumisen jälkeen kuivalla siivouspyyhkeellä tai talouspaperilla tai pese pinta kevyesti.
  • Liian usein suoritettu öljyäminen tekee pinnan tahmeaksi, jolloin lika ja pöly tarttuvat siihen herkästi.
  • Poista tahrat neutraalilla pesunesteellä, vaikeimmissa tapauksissa mineraalitärpätillä tai hiomapaperilla kalusteöljyn kanssa. Voimakkaisiin tahroihin voi kokeilla hankaavaa pesuainetta. öljyä uudelleen käsitelty kohta.
  • Hankaavia siivousvälineitä.
  • Vahvoja emäksisiä puhdistusaineita.
  • Runsasta veden käyttöä.
  • Teräviä esineitä.
  • Värjääviä nesteitä.

VAHATTU PINTA

Käsittelemättömän puupinnan vahaamiseen käytetään huonekaluvahaa tai mehiläisvahaa. Pinta on altis värjäytymään tahroista, mutta myös korjattavissa tahrakohta uudelleen. Vahattu pinta on jonkin verran kiiltävämpi kuin öljytty pinta.

  • Kuiva- tai nihkeäpyyhintä siivouspyyhkeellä.
  • Vahaa nukkaamattomalla siivouspyyhkeellä.
  • Poista tahrat ja vesijäljet vahalla.
  • Värjääviä aineita
  • Kuumuutta

2.2 METALLI

Huonekaluissa ja niiden osissa käytetään usein metallia, terästä, ruostumatonta terästä, kuparia ja messinkiä. Metallipinnat voivat olla pinnoitettuja tai pinnoittamattomia.

KALUSTEPINTA

PINNOITETTU METALLI JAUHEMAALATTU PINTA

Jauhemaalaus on pinnoitusmenetelmä, jossa kemiallisesti karhennetun metallin pintaan aikaansaadaan kulutusta kestävä maalipinta.

HOITO JA SUOJAUS

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä (esim. astianpesuaineliuos) kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata

TAHROJEN POISTO

  • Laimentamaton neutraali pesuaine, minkä jälkeen kosteapyyhintä ja kuivaus.

MUISTA VAROA

  • Happamia puhdistusaineita.
  • Voimakkaita liuotepuhdistusaineita.

LAKATTU PINTA

Kupari- ja messinkiosat ovat yleensä lakattuja hapettumisen ehkäisemiseksi.

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.
  • Laimentamaton neutraali pesuaine kaikille tahroille, minkä jälkeen kosteapyyhintä ja kuivaus.

Hankausaineita ja karkeita pesimiä. Messinkija kuparipinnat alkavat tummua suojalakan vaurioiduttua. Happamia puhdistusaineita. Vahvoja liuottimia.

KROMATTU PINTA

Kromaus on sähkökemiallisen reaktion avulla aikaansaatu pinnoite, joka muodostuu nikkelistä ja kromista. Kromaus voidaan tehdä paitsi metallin, myös muovin pinnalle.

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.
  • Kromin kiillotusvaha.
  • Laimentamaton neutraali pesuaine kaikille tahroille, minkä jälkeen kosteapyyhintä ja kuivaus.
  • Hankausaineita ja karkeita pesimiä.
  • Happamia puhdistusaineita.
  • Voimakkaita liuottimia.

PINNOITTAMATON METALLI

  • Puhdistuakseen lakkaamattomat metallit vaativat oman kiillotusaineensa.
  • Kupari, messinki ja pronssi saattavat kiillottua pelkällä pesulla. Pese neutraalilla tai heikosti emäksisellä pesunesteellä. Puhdistusainetta voidaan hieroa sellaisenaan pinnalle. Huuhtele ja kuivaa hyvin. Kiillotusaineella kiillottamisen jälkeen pintoja ei pestä, jos halutaan suojakalvo tummumista vastaan. Lopullisen kiiltonsa pinta saa, kun hankaat sitä voimakkaasti kuivalla siivouspyyhkeellä.
  • Ruostumaton teräs puhdistetaan käyttäen joko neutraalia tai heikosti emäksistä puhdistusainetta. Mikäli pinnoilla on rasvaista likaa, voit käyttää emäksistäkin ainetta. Kosteapyyhinnän jälkeen pinnat on hyvä kuivata. Ikkunanpuhdistusainetta voit myös käyttää silloin tällöin. Se poistaa rasvaista likaa ja kuivuu nopeasti pisarajälkiä jättämättä.
  • Laimentamaton neutraali tai heikosti emäksinen puhdistusaine kaikille tahroille.
  • Ruostumattoman teräksen puhdistamiseen sopivat valkopesuaineet, klooripitoiset puhdistusaineet ja koneastianpesuaineet.
  • Hapettumien poistoon sopiva metallinpuhdistusaine.
  • Hankausaineita ja karkeita pesimiä.
  • Happamia puhdistusaineita.
  • Kuuman keittoastian nostamista suoraan keittolevyltä teräspöydälle, koska pinta laajenee ja saattaa kupruilla. Ruostumattoman teräksen pinta voi tummua kovan kuumennuksen vaikutuksesta.

2.3 LASI

Huonekaluissa käytetään erilaisia lasityyppejä. Antiikkilasi on lasia, joka on valmistuksen yhteydessä saatu näyttämään vanhalta lasilta. Float-lasi on yleisin, uusimman tekniikan mukaan valmistettu lasi. Karkaistun lasin kestävyyttä on parannettu ja se on ns. kuivalasia, joka hajoaa pieniksi sirpaleiksi. Sitä käytetään kuten laakalasia pöytälevyinä sekä kaapeissa ja vitriineissä. Laminoidussa lasissa on kaksi lasikerrosta, joiden välissä on muovia. Ornamenttilasi on kuvioitua lasia.

HOITO JA SUOJAUS

Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesuaineessa tai ikkunanpuhdistusaineessa kostutetulla siivouspyyhkeellä, kuten ikkunapyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.

TAHROJEN POISTO

  • Tahrojen poistoon tai lasipinnan kirkastamiseen voit käyttää erikoisaineita puhdistusaineen oman ohjeen mukaan.
  • Poista kiinteät tahrat raapalla.

MUISTA VAROA

  • Hankaavia siivousvälineitä.
  • Hankausaineita.
  • Vahvasti emäksisiä puhdistusaineita.
  • Iskuja ja kolhuja.
  • Raskaiden tavaroiden säilyttämistä tavallisella lasihyllyllä.

2.4 MUOVI

Huonekaluja tai niiden osia valmistetaan myös muovista. Muovia voidaan maalata, lakata, kromata ym. Eri materiaaleilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia, joihin myös valmistusmenetelmä vaikuttaa.

KOKOMUOVISET HUONEKALUT

Kokonaan muovisia huonekaluja tehdään yleensä valamalla, ruiskupuristamalla tai tyhjiömuovaamalla levystä. Lasikuituvahvisteisia muoveja käytetään harvoin. Käytössä olevia muovilaatuja ovat polyuretaani (PU), polypropeeni (PP), akryylinitriilibutadieenistyreeni (ABS), polystyreeni (PS), polyamidi (PA) jne.

KALUSTEPINTA

PINNOITETUT HUONEKALUT

Pinnoitteet voivat olla muoveja kuten polyvinyylikloridia (PVC) ja polyolefiineja tai muovihartseilla kyllästettyjä papereita, kuten korkeapainelaminaattia tai melamiinimuovikalvoa, joita käytetään esimerkiksi keittiökalusteissa. Korkeapainelaminaatin pintakerroksena on yleensä mekaanista kulutusta ja kemiallista rasitusta kestävä kerros. Sen vuoksi se kestää hyvin kotitaloudessa käytettäviä happoja, emäksiä, liuotepuhdistusaineita ja kuumuutta noin 180 astetta. Matalapainelaminaatti on huomattavasti ohuempaa kuin korkeapainelaminaatti. Se ei ole käytön ja hoidon kannalta yhtä kestävää kuin korkeapainelaminaatti. PVC- ja polyolefiinikalvot liimataan levyn tai listan pintaan. PVC:n ja polyoletiinikalvojen kemiallinen kestävyys on hyvä, mutta hankaavia aineita ne eivät kestä.

HOITO JA SUOJAUS

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata. Jotkut muovit sähköistyvät ja keräävät herkästi pölyä. Sähköisyyttä voit vähentää jättämällä nihkeä- tai kosteapyyhinnän jälkeen huuhtelun ja kuivaamisen pois.
  • Puhdista pinttyneet pinnat laimentamattomalla neutraalilla pesunesteellä liottaen. Huuhtele ja kuivaa.
  • Vaalean pinnan voit puhdistaa valkaisuaine- tai valkopesujauheliuoksella. Jos käytät klooripitoista puhdistusainetta puhdistusveden on oltava haaleaa, jotta kloori ei haihdu. Muita puhdistusaineita ei saa sekoittaa desinfioiviin aineisiin.

TAHROJEN POISTO

  • Laimentamaton neutraali pesuaine kaikille tahroille. Poista väritahrat ja veteen liukenemattomat tahrat mineraalitärpätillä tai denaturoidulla spriillä, lopuksi kosteapyyhintä.

MUISTA VAROA

  • Hankaavia siivousvälineitä.
  • Hankausaineita.
  • Teräviä esineitä.
  • Kuumia esineitä.
  • Värjääviä nesteitä.
  • Vahvoja emäksisiä sekä happamia puhdistusaineita.

2.5 KIVI

Luonnonkiveä käytetään yleisimmin lattioissa, pöytäpinnoissa ja seinissä. Luonnonkiven yleisimmät pintakäsittelyvaihtoehdot ovat hionta ja kiillotus. Ne vaikuttavat eri tavoin kivipinnan väriin ja peilautuvuuteen: pinta on kuvastava ja väritykseltään voimakas, hiottu pinta on kiillotettua vaaleampi ja himmeämpi.

Huokoisten kivipintojen tiiviyttä voidaan parantaa pintahuokosiin tunkeutuvilla suoja-aineilla. Käsittely suojaa pintaa likaantumiselta, vedeltä ja tahroilta sekä parantaa jonkin verran kulutuksen kestävyyttä.

Jäljitelty kivi on usein kalustelevyä, joka on pinnoitettu kuvioidulla pinnoitteella ja sen jälkeen käsitelty voimakkaalla polyesterilakalla. Hoida sitä kuten lakattua puupintaa.

KALUSTEPINTA

GRANIITTI

Graniitti on kova kulutusta ja kosteutta kestävä helppohoitoinen materiaali. Kosteana kivipinta on tummempi kuin kuivana.

PUHTAANAPITO JA SUOJAUS

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.
  • Käytössä vaurioituneen kivipinnan voi hioa moneen kertaan.

MUISTA VAROA

  • Hankaavia siivousvälineitä.
  • Hankausaineita.
  • Vahvasti emäksisiä puhdistusaineita.
  • Rasvaa. Se uppoaa pintahuokosiin tummentaen pinnan ja on vaikea poistaa. Haitta ei korostu, kun esimerkiksi keittiössä leipoessasi käytät alustaa tasaisesti.

MARMORI

Pöytäpintoina käytetään myös marmoria, jonka pinta on joko himmeä tai kiillotettu. Se voi olla myös käsittelemätön tai lakattu. Marmori ei sovi keittiön työtasoksi, koska se imee herkästi rasvaa ja likaa.

  • Kosteapyyhintä neutraalissa pesuaineliuoksessa kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata. Suojaa pinta vesivahalla tai saippuaa sisältävällä hoitoaineella.
  • Hoida lakattua kivipintaa samoilla periaatteilla kuin lakattua puuta.
  • Käytössä vaurioituneen kivipinnan voi hioa moneen kertaan.
  • Hankaavia siivousvälineitä.
  • Hankausaineita.
  • Vahvoja emäksiä sekä happamia puhdistusaineita.
  • Rasva-, väri- ja happotahroja. Käsittelemätön marmoripinta imee herkästi likaa ja vioittuu esimerkiksi virvoitusjuomien, punaviinin, punajuuren, hedelmien, värikynien aiheuttamista tahroista.
  • Voimakkaita lämmönvaihteluja. Erityisesti lakattu marmoripinta on herkkä lämmönvaihteluille.
  • Kukkaruukusta tms. valuvaa vettä.

2.6 VERHOILUMATERIAALIT

Huonekalujen verhoilussa käytetään erilaisia materiaaleja. Tämä on otettava huomioon myös niiden hoidossa ja puhdistuksessa. Huonekalukankaille tehdään monenlaisia käyttö-, puhdistus- ja turvallisuusominaisuuksia parantavia käsittelyjä. Suomessa myytävät pehmustetut istuinhuonekalut eivät saa syttyä savukkeesta. Kaikki verhoilumateriaalit ovat palotestattuja.

Valitse verhoilumateriaali käyttötarpeen mukaan. Esimerkiksi jatkuvasti käytettävään huonekaluun sopii kestävä ja helposti puhdistettava materiaali. Myyjän asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Huonekalujen päälliset ovat toisinaan irrotettavia ja erikseen pestävissä. Päällisissä oleva vetoketju ei kuitenkaan ole siitä takeena. Esteenä voivat olla syvälle sisään ommellut napit. Kutistumisen vaara on myös usein suuri.

VERHOILUMATERIAALI

KANGAS

HOITO JA SUOJAUS

  • Seuraa aina päällisestä annettuja hoito-ohjeita.
  • Irrotettavat päälliset: imuroi kevyesti käyttäen tekstiilisuulaketta. Kemiallinen pesu tai vesipesu tekstiilin pesuohjeen mukaan.
  • Kiinteät päälliset: imuroi kevyesti käyttäen tekstiilisuulaketta. Vaahtopesu, ei kovin likaisille. Myös siivousliikkeet puhdistavat tekstiilihuonekaluja ja vuokraavat painepesulaitteita.

MUISTA VAROA

  • Verhoilumateriaalin hoito-ohjeen vastaisia toimenpiteitä.
  • Valkaisevia puhdistusaineita värillisillä kankailla.
  • Liiallista hankaamista. Esimerkiksi liiallinen hankaaminen imuroitaessa kuluttaa kangasta.
  • Nukkautuvien kankaiden harjaamista.
  • Teräviä esineitä.
  • Runsasta veden käyttöä ja kosteutta.
  • Tamppaamista, sillä kankaan sidokset saattavat vaurioitua.
  • UV-valoa, kuten kukkalamppua.

TAHRANPOISTO

Tahrat kannattaa poistaa välittömästi, jotta ne eivät pinty. Tahranpoistoaineen vaikutusta kannattaa kokeilla ensin huomaamattomaan kohtaan. Poistettaessa käsitellään vain itse tahra. Kiinteä lika irrotetaan varovasti kaapimalla esimerkiksi veitsellä. Kosteus imeytetään talouspaperiin. Tahrat liotetaan, ei hangata. Tahraa poistettaessa työskennellään sekä tahraa kohden, että sieltä poispäin, ettei kankaalle jää rengasta. Vettä tai tahranpoistoainetta kannattaa käyttää säästeliäästi, koska alla oleva materiaali voi vahingoittua tai värjätä päällisen. Jos vaihdat tahranpoistoainetta, anna edellisen kuivua. Pienemmillä pinnoilla olevan kevyen lian voit poistaa pehmeällä, puhtaalla ja värittömällä pyyhekumilla. Tahrat on helpompi poistaa, jos verhoilumateriaalin käsittelee tekstiilipinnan suoja-aineella. Aine estää tekstiilipinnan likaantumista ja tahran imeytymistä tekstiiliin.

RUOKA- JA RASVATAHRAT

  • Hienosaippua ja varovainen hankaus. Poistetaan kostealla liinalla. Kosteus imeytetään talouspaperiin. Voidaan poistaa myös suihkuttamalla tahranpoistoainetta kuivalle kankaalle tai käyttää vaahtopesuainetta.

VÄRITAHRAT

  • Hierotaan varovasti mineraalitärpättiin tai denaturoituun spriihin kostutetulla siivouspyyhkeellä.

PURUKUMI

  • Koveta purukumi muovipussissa olevilla jääpaloilla. Poista varovasti raaputtamalla. Käytä jäljellä olevaan tahraan mineraalitärpättiä.

STEARIINI

  • Irrota kovettunut steariini varovasti raaputtamalla. Poista lopputahra kuten rasvatahra.

NAHKA

Huonekalujen verhoilussa käytetään erilaisia nahkalaatuja: aniliini-, semianiliini-, mokka- ja nupukkinahkaa, sekä peitevärjättyä nahkaa. Huonekalunahassa on useimmiten suojaava pintakäsittely, mutta se voi olla myös käsittelemätön tai pelkästään värjätty. Tavallisin on kuitenkin peitevärikäsittely ja suojaava pintakäsittely. Tämä saa aikaan sen, että nahka kestää paremmin likaa, vettä ja rasvaa.

VERHOILUMATERIAALI

ANILIININAHKA, SEMIANILIININAHKA JA PEITEVÄRJÄTTY NAHKA

Aniliininahka on laadukkain nahkatyyppi, jonka luonteeseen kuuluu luonnon aiheuttamien epäsäännöllisyyksien kuten arpeutumien ja värisävyjen näkyminen. Ne ovat ikään kuin aitouden merkkejä. Ohuen pintakäsittelyn vuoksi aniliininahka on muita nahkalaatuja arempi ja patinoituu käytössä. Semianiliininahka on nahka, joka on värjäyksen jälkeen sävytetty läpikuultavilla väreillä. Sen luonteeseen kuuluvat myös tietyt epätasaisuudet. Läpivärjäyksen lisäksi peitevärjätyn nahan pinnassa on erivahvuisia värikerroksia. Nahan pintaan voi olla painettuna sen pintaa tasoittava kuviointi eli martiointi.

HOITO JA SUOJAUS

  • Käytä vain huonekalukauppiaan suosittelemia verhoilunahalle tarkoitettuja puhdistus- ja hoitoaineita tai saippualiuosta. Erilaiset yleispuhdistusaineet voivat aiheuttaa vaikeasti korjattavia vaurioita.
  • Säännöllinen imurointi.
  • Pyyhi pölyt nahkahuonekalusta nihkeällä siivouspyyhkeellä tai sienellä.

TAHROJEN POISTO

  • Painele mietoon saippuaveteen kostutetulla siivouspyyhkeellä tai sienellä, älä hankaa.

MUISTA VAROA

  • Bensiiniä ja liuotepuhdistusaineita.
  • Emäksisiä ja happamia puhdistusaineita.
  • Hankausaineita.
  • Kuivaa huoneilmaa.
  • Väriä päästäviä vaatteita vaalean nahan yhteydessä: vaatteet saattavat värjätä nahan.
  • Hiuksista ja käsistä erittyvän rasvan pinttymistä.
  • Nahan kastelemista ja kastuneen nahan hankaamista.

MOKKA- JA NUPUKKINAHKA

Mokkanahka on valmistettu haljasnahasta. Nupukkinahka on valmistettu nahasta, jonka nappapinta on kevyesti hiottu samettimaiseksi. Myös nupukista saattaa lähteä irtonukkaa.

  • Käytä vai huonekalukauppiaan suosittelemia verhoilunahalle tarkoitettuja puhdistus- ja hoitoaineita. Erilaiset yleispuhdistusaineet voivat aiheuttaa vaikeasti korjattavia vaurioita.
  • Harjaa vaahtomuovisienellä tai mokkaharjalla. Pöly nahkapäällisen poimuissa ja rypyissä kuluttaa pintaa.
  • Säännöllinen hellävarainen imurointi tekstiilisuulakkeella.
  • Painele mietoon saippuaveteen kostutetulla siivouspyyhkeellä tai sienellä, älä hankaa.
  • Bensiiniä ja liuotepuhdistusaineita.
  • Emäksisiä ja happamia puhdistusaineita.
  • Kuivaa huoneilmaa.
  • Väriä päästäviä vaatteita vaalean nahan yhteydessä: vaatteet saattavat värjätä nahan.
  • Hiuksista ja käsistä erittyvän rasvan pinttymistä.
  • Nahan kastelemista ja kastuneen nahan hankaamista.
  • Kuumaa ilmaa kuten lämpöpatterit.
  • Auringon valoa.

TEKONAHKA

Tekonahka on muovia tai muovitettua kangasta.

  • Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata. Jotkut muovit sähköistyvät ja keräävät herkästi pölyä. Sähköisyyttä voit vähentää jättämällä nihkeä- tai kosteapyyhinnän jälkeen huuhtelun ja kuivauksen pois.
  • Puhdista pinttyneet pinnat laimentamattomalla neutraalilla pesuaineella liottaen. Huuhtele ja kuivaa.
  • Laimentamaton neutraali pesuaine kaikille tahroille.
  • Liuottimia
  • Hankaavia siivousvälineitä.
  • Hankausaineita.
  • Vahvoja emäksisiä sekä happamia puhdistusaineita.
  • Teräviä esineitä.
  • Kuumia esineitä.
  • Värjääviä esineitä.

TÄYTEMATERIAALIT

Huonekalun verhoilussa pehmusteena voivat olla esimerkiksi joustimet ja lisäpehmuste, polyuretaanivaahtomuovi, polyestervanu ja höyhen. Jokaisella pehmusteella on omat ominaisuutensa, jotka on syytä ottaa huomioon. Esimerkiksi untuvan luonteeseen kuuluu täytteen valuminen ja muotoutuminen verhoilumateriaalin sisällä. Tämä siis ei ole valmistusvirhe. Pehmustettuun huonekaluun tulee aina käytössä jonkin verran painaumia verhoilumateriaalin venymisen vuoksi. Tätä ominaisuutta voit ehkäistä valitsemalla vähemmän venyvän verhoilumateriaalin tai valitsemalla sellaisen huonekalun, jossa on käytetty verhoilua kiristävää napitusta. Hyvin löyhästi verhoillussa huonekalussa painaumat eivät näy.

3. HUONEKALU KOKONAISENA VAI OSINA?

Huonekalu on pakattu siten, että se kestää tavallisen kuljetuksen. Tarkista, että pakkaus on ehyt. Huonekalujen pakkauksissa tulisi suosia sellaisia materiaaleja, jotka voidaan kierrättää tai hävittää luontoa rasittamatta.

Selvitä ostovaiheessa, toimitetaanko huonekalu kokonaisena vai osina ja onko pakkauksessa kunnollinen kokoamisohje ja mitä työvälineitä kokoamiseen tarvitaan. Jos et halua itse koota osina toimitettavaa huonekalua selvitä, onko liikkeestä saatavana kokoamispalvelua ja mitä se maksaa.

Jos ostat huonekalun osina tarkista, että pakkauksessa on mukana kaikki pakkauslistan luettelemat tarvikkeet ja erillinen kokoamisohje. Ohjeen noudattamisella varmistat ettei kokoamisvaiheessa synny vaaratilanteita, ja että huonekalu tulee kestämään käytön, johon se on tarkoitettu.

Tarkista säännöllisesti, että huonekalun kokoamisessa käytetyt kiinnittimet ovat tukevasti paikallaan ja kiristä niitä tarvittaessa. Mikäli kerran koottua hyllykköä on tarpeen siirtää, tyhjennä hyllykkö ensin tavaroista. Irrota elementit toisistaan ja siirrä yksi osa kerrallaan.

4. KULUTTAJANSUOJA, TUOTETURVALLISUUS JA TUOTEVASTUU

Kuluttajalla on oikeus valittaa virheellisestä huonekalusta kuluttajansuojalain nojalla. Myyjä on vastuussa tuotteessa olevista virheistä. Ostajalla on oikeus saada virheetön tuote, hinnan alennusta tai vaatia kaupan purkaminen. Ostajan on kuitenkin suostuttava virheiden korjaamiseen, jos myyjä sitä tarjoaa. Korjaaminen on tehtävä viipymättä, eikä se saa alentaa huonekalun arvoa. Kuluttajaneuvojat opastavat ja auttavat kuluttajaa. Kuluttajavalituslautakunta voi antaa asiassa ratkaisusuosituksen, mikä ei kuitenkaan ole myyjää sitova.

Myytävänä oleva huonekalu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Tuotteen turvallisuutta säätelee tuoteturvallisuuslaki. Lain noudattamista valvovat tuonnin osalta tullihallitukset ja kotimaisten tuotteiden osalta lääninhallitukset ja kuntien terveyslautakunnat tai erityisviranomaiset. Lain perusteella on annettu asetus pehmustettujen huonekalujen paloturvallisuusvaatimuksista. Kyseiset tuotteet eivät saa syttyä kytevästä savukkeesta.

Tuotevastuulain (koskee 1.9.1991 jälkeen liikkeelle laskettuja tuotteita) nojalla kuluttaja voi vaatia korvausta kulutustavaran aiheuttamasta vahingosta. Laki ei koske tuotteelle itselleen aiheutunutta vahinkoa, vaan tuotteen ihmiselle tai yksityiselle omaisuudelle aiheuttamaa vahinkoa. Vahingon korvaamisesta on vastuussa: 1. valmistaja, 2. valmistuttaja (omalla nimellään laskee tuotteen liikkeelle) tai 3. maahantuoja. Myyjä on vastuussa vain, jos hän ei yhden kuukauden kuluessa ilmoita edellä mainittuja tahoja.

Korvausvastuu syntyy, jos tuote ei ole niin turvallinen kuin käyttäjä on voinut edellyttää. Tällöin on huomioitava käyttö- ym. ohjeissa annetut ohjeet. Korvauksen hakija on vahingon kärsinyt, ei tuotteen ostaja tai omistaja. Korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta ja viimeistään 10 vuoden kuluessa tuotteen liikkeelle laskemisesta. Mikäli vastuutahon kanssa ei päästä sopimukseen korvauksesta, voidaan vahinkokanne panna vireille alioikeudessa.

Tuotevastuu poistuu tai on hyvin rajoitettu silloin kun huonekalua käytetään väärin:

  • Huonekalua käytetään tikkaina, kiipeämisalustana, seisotaan ja kurkotellaan tuolin päällä, pöydällä kaapin päällä ym.
  • Keinutaan tuolilla kahden jalan varassa.
  • Istutaan tuolin käsinojalla tai pöydän reunalla
  • Kuormitetaan hyllyä liikaa. Seinälle ripustettavien kaappien, ym. normaali kuormitus on n. 50 kg/jm. Seinien kantavuus on tarkistettava ennen kuin kaappeja tms. ripustetaan. Kipsikartongista rakennetut seinät eivät kestä ilman vahvistusta tavanomaisiakaan seinäkaappikuormia.
  • Kaikki lattiamateriaalit eivät kestä painumatta tavanomaisia kaappi-, hylly-, eikä tuolinjalkakuormia. Tällaisista painumajäljistä ei vastata.

5. HUONEKALUJEN LAATUVAATIMUKSET JA HUONEKALUJEN TESTAUS

Huonekalulle voidaan asettaa erilaisia laatuvaatimuksia esimerkiksi rungon kestävyyden tai pinnan vedenkeston suhteen. On hyvä tiedostaa, millaiseen käyttöön huonekalu hankitaan ja millaisia ominaisuuksia siltä vaaditaan. Ostotilanteessa valintaa helpottaisi, jos huonekaluista olisi olemassa tutkittua tietoa. Ostohetkellä tutkittu huonekalu saattaa olla tutkimatonta kalliimpi, mutta se on usein käytössä pitkäikäisempi. Huonekalulle voidaan asettaa erilaisia laatuvaatimuksia esimerkiksi rungon kestävyyden tai pinnan vedenkeston suhteen. On hyvä tiedostaa, millaiseen käyttöön huonekalu hankitaan ja millaisia ominaisuuksia siltä vaaditaan. Ostotilanteessa valintaa helpottaisi, jos huonekaluista olisi olemassa tutkittua tietoa. Ostohetkellä tutkittu huonekalu saattaa olla tutkimatonta kalliimpi, mutta se on usein käytössä pitkäikäisempi.